27 Shares

Kotimainen Liiga on tupaten täynnä huippulahjakkuuksia, joiden potentiaali menee aina kiekkomaailman huipulle. Lähes joka liigaseurasta löytyy NHL -tason lahjakkuus. Tilanne on varsin erilainen maalivahtien suhteen. NHL-lahjakkuuksia maalinsuulla saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. (Kansikuva: AOP)

Muutama valonpilkahdus

On tietenkin luonnollista, ettei jokaisesta niemestä ja notkosta löydy huippulahjakasta maalivahtia. Pelipaikkojen määrä on hyvin rajallinen ja kilpailu huomattavasti kovempaa kuin kenttäpelaajien puolella. On kuitenkin huolestuttavaa, ettei Liigasta löydy juurikaan mitat täyttäviä lahjakkuuksia. Isoin ja tunnetuin nimi lienee Oulussa. Kärppien Justus Annusen nimi on ollut monien huulilla jo vuosia, kun on keskusteltu tulevista NHL maalivahdeista. 19 -vuotias yli 190 cm pitkä maalivahti joutuu kuitenkin kamppailemaan peliajasta tällä kaudella. Kärppien yllätyshankinta Patrik Rybar on oikeasti kova kirittäjä ja varsin valmis ottamaan ykköstorjujan ruudun itselleen. Annusen seuraava askel on ottaa mahdollisimman pian ykköspaikka itselleen. Tähän kova kirittäjä heittää ison varjon päälle.

Kaikessa hiljaisuudessa Helsingistä on tullut maan kärki maalivahtien kasvattamisen suhteen. Saipan Niclas Westerholm, KooKoo:n Niilo Halonen ja Tapparan Christian Heljanko ovat kaikki nauttineet pääkaupungin maalivahtivalmennuksen kovasta tasosta. Saipan maalivahtikaksikko Westerholm ja Karolus Kaarlehto on äärimmäisen tasainen. Molemmat maalivahdit ovat nuoria ja lahjakkaita. Molemmilla on myös suuri vastuu siitä, että Saimaan rannoilla nautitaan tänäkin keväänä playoffkiekosta. Tämä saattaakin syödä toisen lahjakkuuden peliajan, kun toisella sujuu eikä joukkue ei uskalla riskeerata arvokkaita pisteitä. Tampereella Christian Heljanko on pitkään pyrkinyt kasvamaan lahjakkuudesta huippumaalivahdiksi. Maalivahtipelaamisen nykytrendin mukaan Heljanko on liian lyhyt 182 cm rungollaan NHL:ään. Heljangon tie saatatakin olla samanlainen kuin Dominik Hrachovinan eli kiertolaisuus Euroopassa. KooKoo:n Niilo Halonen omaa riittävät mitat rapakon taakse. KooKoo:ssa kilpailutilanne löytyy, mutta se on siedettävämpi kuin monella muulla. Haloselta voidaankin odottaa onnistuessaan läpimurtoa Liigassa tällä kaudella.

Kylmä totuus

Urheilussa genetiikalla on valitettavan suuri rooli yksilön kohdalla. Alle 180 cm pitkät voivat vain haaveilla lentopallossa tai koripallossa menestymisestä. Sama pätee jääkiekossa maalivahtipelaamiseen. Pituus on aiemmin korvannut heikkoa liikettä. Nykyään kehittynyt maalivahtivalmentaminen on kehittänyt isokokoisia ja äärimmäisen hyvin liikkuvia maalivahteja. Lyhyiden maalivahtien nopeusetu on syöty aikalailla pois. Erityisesti NHL:ssä arvotetaan suurikokoisia maalivahteja. Monien asiantuntijoiden mielestä turhankin kovasti, mutta arvostetaan silti. Siksi niin moni nuori suomalaisveskari on tuomittu potentiaaliseksi vain Euroopan kaukaloihin. Alle 186 cm runko on todella usein syy miksi eurooppalaista maalivahtia ei huudeta NHL:n varaustilaisuudessa.

Suomessa ollaan selkeästi hiivuttu maalivahtikasvattamisen huippuvuosista. Syy ei ole kotimaan heikenneestä tasosta vaan muun maailman kehittymisestä. Suomalainen maalivahtivalmentaja alkaa olla nykyään yhtä kova vientituote kuin suomalainen maalivahti. Suomalaista valmennusosaamista tullaan hakemaan ulkomailta asti kuten Porissa ja Tampereella on huomattu, kun ulkomaalaiset nuoret talentit ovat yllättäen siirtyneet Suomeen. Tämä on myös syönyt suomalaisten mahdollisuuksia nousta huipulle. Tällä hetkellä vain muutamalla paikkakunnalla voidaan rehellisesti sanoa, että jollain maalivahdilla olisi edes potentiaalia NHL:ään.

Tagit liiga NHL SaiPa