Tätä kirjoitettaessa Manchester United on juuri valmistautumassa aloittamaan kotiottelunsa Liverpoolia vastaan. Riippumatta ottelun tuloksesta, seurojen kehityskuluissa on nähtävissä yhtäläisyyksiä. (Kuva: TT)

Paljon on puhuttu Ole Gunnar Solskjärin kyvyistä managerina sekä miehen käytössä olevasta pelaajamateriaalista. Myös siirtokassa sekä joukkueen uudistaminen ovat olleet tapetilla pitkin vaisua alkukautta. Katsaus päivän vastustajan historiaan voi kuitenkin paljastaa jotain syvempää tilanteesta.

Odotusarvona mestaruus

Manchester Unitedissa menestys ja sen tavoittelu on luonnollisesti todella syvällä seuran perinteissä. Erityisen vahvaksi tuon tilan tekee Sir Alex Fergusonin perintö, sillä ennennäkemättömän uransa aikana skotti ei koskaan jäänyt sijan kolme alapuolelle Valioliigassa. Manchester United oli se mittatikku, jota vasten huippujoukkueet Englannissa punnittiin.

Fergusonin jälkeen managerit ovat vaihtuneet, suunta on vaihdellut, Ed Woodward on tuomittu jo lukemattomia kertoja ja Glazerin suku toivotettu tervemenneeksi milloin mihinkin vähemmän mairittelevaan osoitteeseen. Kaikki tämä olisi toisarvoista, mikäli seuran suunta olisi tätä nykyä selkeä ja tulevaisuus kirkas.

Unitedin lähivuodet voivat tuoda tullessaan hyvinkin merkittävän ryhtiliikkeen, mutta juuri nyt se vaikuttaa olevan oman menestysoletuksensa painon vanki. Sama ilmiö nähtiin Liverpoolissa seuran kultaisten vuosien jälkeen, kun United tuli rinnalle ja ohi ennen kuin kukaan Liverpoolissa ehti edes huomata tapahtunutta.

Liverpoolin tapauksessa painuminen keskinkertaisuuteen ja entisten pelaajien palkkaaminen managerin vakanssiin ilman riittävää kompetenssia oli sekä laajamittaista että pitkäkestoista. Gerard Houllierin ja Rafa Benitezin kaltaiset nimet nostivat seuran profiilin jälleen ylemmäs, mutta vasta Jürgen Kloppin ja uuden omistajaportaan aikana palaset ovat loksahdelleet kohdalleen.

Rimakauhu

Tällä kaudella Manchester United on näyttänyt joukkueelta, jonka pelillinen identiteetti on hukassa mutta joka silti yrittää ja odottaa pääsevänsä huippukorkealla olevan riman yli. Mikäli Red Devils ei tässä kyseisenä päivänä onnistu, jopa aloituskorkeudet ovat vaikeita ylittää ja tuloksena on seuran kokoluokka huomioiden hämmentävän aneeminen esitys.

Juuri nyt United sekä tarvitsee että ei todellakaan tarvitse kotiottelua Liverpoolia vastaan. Uhka ja mahdollisuus on hyvin harvoin niin totta kuin tänään. Kotivoitto tyylillä kuin tyylillä voisi todellakin olla se sytyke, jota Old Traffordilla tarvitaan. Samalla tämän kauden hankinnat saisivat jälleen lisäaikaa sopeutumiselleen.

Kun Manchester United astelee kotinurmelleen Liverpoolia vastaan, sen aloituskokoonpanossa on kaksi pelaaja (Rashford&Young), jotka ovat tehneet yli kolme maalia Unitedin riveissä. Tuo fakta puhuu paljon sen suhteen, missä vaiheessa jälleenrakennusprosessi on.

Manchester Unitedin ongelmat ovat syvällä ja vaativat pitkäjänteistä korjaamista, eikä managerin syyttäminen ole mitään muuta kuin silmänkääntötemppu. Se, onko Solskjär oikea mies viemään Unitedin kohti kultaista tulevaisuutta on toki erinomainen kysymys, mutta paljon olennaisempaa on katsoa asioita laajemmin.

20.10.2019 ei ole päivä, jolloin United pelastuu. Se on kuitenkin parhaita mahdollisuuksia suunnan kääntämiseksi ennen umpikujaan ajautumista ja jälleen uuden rakennusprojektin aloittamista.