Näkökulma: Koronavirus sen on osoittanut, urheilu ei ole mitään ilman faneja
Tekijä
- 16.03.2020Parc de Princes -stadionille Pariisiin mahtuu reilut 47 000 katsojaa. Näky oli arvatenkin omituinen ja tunnelma kolkko, kun PSG:n ja Dortmundin välinen Mestarien liiga -ottelu pelattiin tyhjille katsomoille. (Kuva: TT)
Suomen kiekkoliigassa ehdittiin mitellä yksi kierros tyhjille katsomoille, ennen kuin kaudelta vedettiin piuhat irti. Myös pienempien palloilusarjojen edustajat ovat todenneet, ettei tyhjille katsomoille pelaaminen innosta.
Juuri tämä kertoo paljon. Urheilutapahtumien tunnelma – olipa katsomossa satoja, tuhansia tai kymmeniätuhansia ihmisiä – on myös urheilijoiden polttoainetta.
Erityisen suuri kontrasti on kuitenkin juuri Pariisissa. PSG:stä on tullut ökyseura öljyvaltio Qatarin tuella, mutta pariisilaisten useasta kannattajaryhmästä koostuvat ultrat ovat olleet jo vuosia Euroopan eliittiä.
Vaikka tyhjille katsomoille pelatut pelit jäivät vähäiseksi, ennen sarjojen sulkemista tai pysäyttämistä, olivat ne muutamat ottelut – kuten PSG:n ja Dortmundin välinen – oiva muistutus kannattajien tärkeydestä.
Juuri kannattajat luovat tunnelman. Jossain paikoissa raikaa laulu, joissain paikoissa myötäeletään vahvemmin.
Poikkeuksellinen tilanne onkin avannut urheilumaailmalle otollisen tilaisuuden pohtia arvojaan – etenkin kun puhutaan jalkapallon huippuseuroista. Ne tuntuvat etääntyvät tavallisesta fanista päivä päivältä. Urheilijat ovat julkkiksia, osa niin suuria, että heidän yksityiselämästään kirjoitetaan viihdeuutisissa.
Lionel Messi ja Cristiano Ronaldo ovat varmasti yhtä hyviä pelaajia pelasivatpa he tyhjille katsmoille tai täpötäysille stadioneille. Pääosan esittäjät ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Todellisuudessa urheilutapahtuman luovat kannattajat. PSG:n ja Dortmundin välinen matsi oli lopulta vain jalkapallo-ottelu, ei urheilutapahtuma.
Loppuviimein kannattajat myös maksavat huippu-urheilun, joko suoraan seuroja tukemalla tai välillisesti erilaisten kanavapakettien tai jopa verojen myötä.
Nytytilanne on siis hyvä muistutus siitä, etteivät urheilijat tai seurat, edes planeetan absoluuttiset huiput ole urheilun ekosysteemistä irrallisia.