Chicago Blackhawks oli 2010 -luvun alussa jopa dynastia NHL:ssä. Kuuden kauden aikana kolme Stanley cupia on upea saavutus mille tahansa organisaatiolle. Menestyksen jälkeen seurasi kuitenkin nopea pudotus NHL:n eliitistä. Nyt Blackhawks on tekemässä yhtä kovaa paluuta huipulle. (Kansikuva: TT)
Nopea rebuild
Kulunut kevät ja alkukesä on ollut iloista aikaa Chicagon kiekkofaneille. Seura näytti hyvin selkeästi, että se haluaa takaisin huipulle. Kärkipään varauksen lisäksi faneille tarjottiin useampi nimekäs hankinta. Olli Määttä ja Calvin de Haan tuovat kokemusta nuorennusleikkauksen kokeneelle puolustukselle. Andrew Shaw ja John Quenneville toivovat uutta potkua uralleen. Ympärillään heillä onkin jo varsin meritoitunut hyökkäyskalusto. Kesän mielenkiintoisin siirto nähtiin kuitenkin maalivahtiosastolla. Kroonisista loukkaantumisista kärsivä Corey Crawford sai aidon korvaajan, kun Islandersissa ihastuttanut Robin Lehner saapui tukkimaan maalin suuta. Crawfordin poissaolot ovat olleet kenties suurin yksittäinen syy Chicagon heikolle menestykselle viime vuosina. Nyt tätä tekosyytä ei enää ole.
Chicago on viimeiset vuodet valmistellut nuorennusleikkausta puolustukseen. Viimeiset neljä varaustilaisuutta se on kasannut puolustuspään talenttia organisaatioonsa. Näiden neljän vuoden aikana seuran kahden ensimmäisen varauksen kohdalla on huudettu kuusi kertaa puolustaja. Ainoat kaksi hyökkääjää ovat Alex DeBrincat ja tämän kesän kolmosvaraus Kirby Dach. NHL:n vuosi vuodelta enemmän kiekollisuuteen perustuva pelaaminen huutaa nuoria, pelitaitavia puolustajia. Samalla nuoret puolustajat jättävät hyvin tilaa palkkakattoon, kun veteraaneille maksettavat suuret korvaukset eivät ole enää murheena. Voidaan siis odottaa, että suomalaiset Olli Määttä ja Henri Jokiharju kuuluvat Chicagon takalinjoille hyvinkin pitkään.
Vanha kaarti, uusi toivo
Chicago Blackhawksin menestysresepti ei ole muuttunut mihinkään menestyksen tai kärjestä putoamisen myötä. Kruununjalokivet Jonathan Toews ja Patrick Kane kantavat vieläkin suurimman vastuun. Molempia on syytetty heikoista tuloksista, mutta tyylikkäästi ikääntyvät mestarit ovat vieläkin takuuvarmoja piste per peli tahkoajia NHL:ssä. Nyt rinnalla on jälleen vanhat tutut Brandon Saad ja Andrew Shaw. Molemmilta odotetaan hyvää kautta, vaikkakin rooli ei ole kenties suurin mahdollinen. Vanhojen mestarien ympärille on kuitenkin saatu tulivoimaa riittävästi. Dylan Strome ja Alex DeBrincat ovat erinomaisia nuoria tähtiä kirittämään kokeneempaa kaartia. Eikä tosiaan kannata unohtaa uutta nousua uralleen toivovaa John Quennevillea tai Artem Anisimovia. Hyökkäyspäähän löytyy siis laajuutta.
Chicagolla on kuitenkin yksi iso murhe matkassa. Se pelaa äärimmäisen kovassa Central divisioonassa. Mestariehdokkaat Nashville, St. Louis ja Dallas eivät hidasta tahtiaan ja perässä tulevat Colorado ja Winnipeg ovat jälleen kivenkovia kauden alkaessa. Chicagon on siis saatava peli kuntoon hyvinkin nopeasti, jos se halajaa playoffeihin. Muualla läntinen konferenssi ei ole niin kova, joten omassa divisioonassa ei tarvitse olla onneksi kärjessä menestyäkseen. 2010 -luvun alun dynastialla alkaa jälleen olla palaset kohdallaan huipulle paluuseen. Chicago ei lähde rakentamaan varaustilaisuuden kautta. Se pyrkii tekemään nopean paluun huipulle.
