HJK saattoi olla tyytyväsiä omaan arpaonneensa europeleissä, mutta yksi taho ei varmasti huokaissut helpotuksesta. Suomen poliisille on tiedossa kiireiset ajat, sillä Belgradin Punaisen Tähden kannattajat ovat Euroopan pahamaineisimpia huligaaneja. Jutun kansikuva: tt

HJK isännöi ensi keskiviikkona Mestarien liigan toisen karsintakierroksen toista osaottelua. Vastaan asettuu yksi koko maanosan legendaarisimmista seuroista, 30 kertainen Serbian mestari Punainen Tähti. Vuonna 1945 perustettu Belgradin suurin seura on voittanut historiansa aikana paljon ja tuottanut useita huippupelaajia Euroopan kentille. Viime vuosina menestys on jäänyt totuttua vaatimattomammaksi, mutta viime vuoden Mestarien liigan lohkovaiheessa ”Crvena zvezda” onnistui kaatamaan pahamaineisella kotikentällään Marakanalla koko turnauksen tulevan mestarin Liverpoolin. Hienosta voitosta huolimatta Punainen Tähti jäi kivikovan alkulohkonsa viimeiseksi, mutta Serbian liigan mestaruuden myötä aukeni jälleen kerran paikka Mestarien liigan karsintoihin.

Vaikka Punainen Tähti seurana on legendaarinen, sen tunnetuin osa on sen kannattajat, legendaarinen ja pahamaineinen virallisesti vuonna 1989 perustettu Delije. Vaikka seuran kannattajajaosto on virallisesti perustettu vasta 1980-luvulla, ensimmäisiä pieniä kannatusjaostoja nähtiin seuran jalkapallo-otteluissa jo 1950-luvun alkupuolella. Organisoitu kannattajakulttuuri levisi Italiasta Serbiaan 1980-luvun alkupuolella, jolloin myös nähtiin Delijen alkutahdit.

Äärioikeistolaiset ihmiset olivat jo pitkään kokoontuneet seuraamaan Punaisen Tähden otteluita ja 1980-luvun loppupuolella vahva Serbian itsenäistymisaate levisi seuran kannattajien keskuuteen. Vielä tänäkin päivänä Punaisen Tähden otteluissa on vahva nationalistinen ote, sillä esimerkiksi vuosi sitten Delije esitti katsomonosassaan valtavan Kosovon itsenäisyyttä vastustaneen katsomokoreografian.

1990-luvulla syttyi Jugoslavian hajoamissota, johon Punaisen Tähden kannattajat ottivat osaa. Monen mukaan sodan alkutahdit lyötiin vuonna 1990, kun Kroatian suurin seura Dinamo Zagreb isännöi kotistadionillaan Punaista Tähteä. Paikalle matkusti liki 5000 serbiä ja ottelu jouduttiin keskeyttämään rajujen mellakoiden vuoksi. Kyse ei enää ollut pelkästään jalkapallosta, sillä ottelua edeltävänä viikkona Kroatiassa oli pidetty ensimmäiset vapaat vaalit yli 50 vuoteen, joissa voiton vei Kroatian itsenäisyyttä kannattanut puolue. Otteluun lähetettiin poliiseja Serbiasta ja otteet kotikannattajia kohtaan ylittivät kaikki hyvän maun rajat. Moni koki, että ottelu oli Jugoslavian johtohenkilöiden tapa muistuttaa siitä, kuka alueella määrää.

Varsinainen sota syttyi vuonna 1991. Delijen tuolloinen johtaja oli pahamainen rikollinen Arkan, joka oli ehtinyt olla Interpolin etsityimpien rikollisten listalla jo 1970-luvulta alkaen. Serbian itsenäisyyttä halunnut kannattajapomo päätti perustaa oman paramilitaristisen joukkonsa, joka nimettiin Arkanin Tiikereiksi. Puolivirallinen Serbialle uskollinen noin 2000 miehestä koostunut joukko syyllistyi sodan aikana monenlaisiin sotarikoksiin, vaikka virallisia tuomioita heille ei annettu. Vielä tänäkin päivänä Delijen katsomonosasta löytyy useita sotaveteraaneja, jotka eivät epäröi puolustaa omaa rakasta seuraansa vihollisia vastaan.

Sodan jälkeen Serbian jalkapallo romahti pitkäksi aikaa, sillä maan talous oli alamaissa ja seuroilla ei ollut rahaa pitää joukoissaan maansa parhaita pelaajia. Punaista Tähteä ei hetkeen nähty europeleissä ja seuran kannattajien odotetuimmaksi tapahtumaksi nousikin Belgradin paikallisottelu kaupungin toista seuraa Partizania vastaan. ”Ikuinen Derby” on yksi Euroopan tulisimmista ja joukkueiden kannattajat ottavat joka vuosi yhteen keskenään ja poliisia vastaan. Vaikka Delijen meininki on rauhoittunut hulluista vuosista, yleensä siellä tapahtuu, missä seuran kannattajat ovat. Vierasotteluun HJK:ta vastaan matkaa useita satoja huligaaneja, joten pitää toivoa, että järjestys säilyy ja ottelussa saadaan keskittyä olennaiseen, eli jalkapallosta nauttimiseen.