4 Shares

Urheilijoilta vaaditaan välillä poikkeuksellista kykyä heittäytyä. (Kuva: Juha Käenmäki / F-Liiga)

Salibandyliigan tiedotettiin keskiviikkona olevan jatkossa F-Liiga. Kunnianhimoisena ajatuksena ison uudistuksen taustalla on muun muassa nouseminen maailman kovatasoisimmaksi ja arvokkaimmaksi salibandyliigaksi vuoteen 2028 mennessä – eli kaiketi yhden pykälän listalla ylöspäin. Brändityöryhmässä häärii muun muassa entinen Rovio-pamppu Peter Vesterbacka, joka on jokunen vuosi sitten osoittautunut säbäjäbäksi.

Vaikka suureen brändiuudistukseen kuuluu muitakin asioita, ei voi olla kiinnittämättä ensimmäisenä huomiota uuteen nimeen ja logoon. Ei hipstereiden suosima tallinnalainen kasvisravintola F-hoone vaan F-Liiga sekä logo, jossa ei ole kuvattuna perinteistä valkoista reikäpalloa vaan vähemmän perinteinen valkoinen haukka.

Jaa-a, onko piskuisella salibandyliigalla paukkuja jättää lajia mainitsematta sarjan nimestä ja logosta, vaikka F tietenkin floorballiin viittaakin (ja myös falconiin ja Finlandiin)? Toki melko monien urheilusarjojen nimessä ei mainita lajia, mutta on se vähän eri asia, jos vaikkapa Suomen suurimman lajin sarjan nimi on jykevästi Liiga. Myös logon lintu ihmetyttää. Vaakunamallista ja kuvituksesta tulee mieleen enemmänkin joukkueen tunnus. On tämä tietysti kansainvälisempi versio kuin ulkomaalaisille varmaankin kammottavana sanahirviönä näyttäytyvä Salibandyliiga.

Kaikilta uudistus ei ole saanut pelkkiä ruusuja. Classicin Sami Johansson kehui, Happee-tähti Peter Kotilainen ei innostunut. “Se nimi ei solju, herätti kummastusta. Itse en olisi vaihtanut nimeä”, Kotilainen sanoi haastattelussa. Pelaajat ovat kuulleet asiasta videopalaverissa aivan hiljattain. Tässä olisi ollut yksi vinkki brändin rakentamiseen, joka tosin tulee myöhässä: tiedottakaa asianomaisille ajoissa ja sopikaa pelisäännöt, miten aiheesta puhutaan. Nyt on vähän turhan helppo taipua Kotilaisen kannalle.

Uusi brändi hämmentää, mutta hämmennys voi olla hyväkin alku. Nyt on saatava palstatilaa salibandylle, mitä tahansa, jos lajin halutaan nousevan eikä uinahtavan. Any publicity is good publicity.

Toinen suuri uudistus on se, että uuden brändin alla pelataan jatkossa sekä miesten että naisten pääsarjat, yhteensä 30 joukkuetta. Tässä piilee varmasti mahdollisuus, sillä sukupuolten välisestä tasa-arvosta on puhuttu urheilumaailmassa paljon useampi vuosi. F-Liiga lienee sopivan kokoinen sarja kokeilla, miten tällainen yhteispeli ja yhteinen nimi toimii käytännössä – ollaan kuitenkin varmaan melko kaukana siitä, että vastaava ajatus olisi mitenkään realistinen jääkiekon tai jalkapallon puolella.

Tarkoitus on kaupallistaa salibandya asemasta, jossa se on ollut Suomessa tähän asti. Tähän tähdätään muun muassa kouluttamalla joukkueita markkinoimaan paremmin ja varmasti myös markkinoimalla sarjatasolla muillakin kielillä kuin suomeksi. Työnsarkaa riittää. Yleisökeskiarvo on kuitenkin kehittynyt melkeinpä kausi kaudelta ollen kaudella 2018-19 661. Sillä napattiin paikka seitsemänneksi suosituimpana suomalaisena urheilusarjana. Muun muassa Mestis-pelien yleisökeskiarvo samalta kaudelta oli 17 % korkeampi. TV-oikeuksien kauppa F-Liigalla käy kuitenkin kohtalaisesti muihin Euroopan maihin.

Maailmanlaajuisesti laji tuntuu junnaavan hieman paikallaan. MM-kisojen kultamitalisaraketta ei tarvitse kauaa käydä läpi: Ruotsi 8, Suomi 4. Tšekki ja Sveitsi ovat nousijamaita, jotka ovat kumpikin olleet kerran hopealla. Nyt on tarkoitus viedä salibandya maailmalle, muun muassa Aasiaan, jossa se on todella pieni laji – Suomalaisen huippuvientituotteen, F-Liigan, voimin. Lykkyä tykö!

4 Shares